Olen ollut jo monta vuotta enemmän tai vähemmän täydellisyydentavoittelija. Aluksi tavoittelin lähinnä kymppejä koulussa, mutta vähitellen vaatimukset kasvoivat myös muilla elämänalueilla. Pitää olla treenattu vartalo, paljon ystäviä, kiinnostava työ, merkkilaukkuja, tyylikäs sisustus... Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Facebook, Instagram ja blogit ovat nostaneet vaatimukset aivan uudelle tasolle. Nykyään maailma tuntuu olevan täynnä toinen toistaan täydellisempiä ihmisiä, mutta itse en onnistu missään. Aina on joku, jolla on jokin asia paremmin. Toisaalta täydelliset ihmiset ja elämät inspiroivat minua tavoittelemaan parempaa. Toisaalta ahdistun omasta riittämättömyydestäni niin paljon, että tekee mieli kaivautua peiton alle ja jäädä sinne. Mitä täydellisempi haluan olla, sitä kauempana tietenkin olen tavoitteestani. Aina löytyy uusi pudotettava kilo tai ostettava vaate, järjestettävä kaappi tai kokeiltava resepti.
Eilen tunsin pitkästä aikaa riittävän itselleni. Oli kuin olisin katsellut maailmaa ihan toisesta kulmasta! Huomasin jaksavani juosta kaksi kertaa niin pitkän matkan kuin nälkiintyneenä kesällä. Ostin kotiin tulppaaneita, ja olin aika tyytyväinen sisustukseeni. Kiharsin hiukset, lakkasin kynnet ja laitoin kivat vaatteet. Peiliin katsoessani näin mahamakkaroiden ja löllyvien reisien sijaan ihan nätin ihmisen. Söin terveellistä kotiruokaa, mutta välipalaksi herkuttelin hyvällä omalla tunnolla korvapuustin.
Kaiken kaikkiaan olin elämääni tyytyväinen. Ja se riittää. Toivon tämän postauksen tsemppaavan huonoina päivinä, kun tyytyväisyys ei ole yhtä helppoa. Ihanaa maanantaita toivottaa pitkästä aikaa onnellinen bloggari :)
Facebook, Instagram ja blogit ovat nostaneet vaatimukset aivan uudelle tasolle. Nykyään maailma tuntuu olevan täynnä toinen toistaan täydellisempiä ihmisiä, mutta itse en onnistu missään. Aina on joku, jolla on jokin asia paremmin. Toisaalta täydelliset ihmiset ja elämät inspiroivat minua tavoittelemaan parempaa. Toisaalta ahdistun omasta riittämättömyydestäni niin paljon, että tekee mieli kaivautua peiton alle ja jäädä sinne. Mitä täydellisempi haluan olla, sitä kauempana tietenkin olen tavoitteestani. Aina löytyy uusi pudotettava kilo tai ostettava vaate, järjestettävä kaappi tai kokeiltava resepti.
Eilen tunsin pitkästä aikaa riittävän itselleni. Oli kuin olisin katsellut maailmaa ihan toisesta kulmasta! Huomasin jaksavani juosta kaksi kertaa niin pitkän matkan kuin nälkiintyneenä kesällä. Ostin kotiin tulppaaneita, ja olin aika tyytyväinen sisustukseeni. Kiharsin hiukset, lakkasin kynnet ja laitoin kivat vaatteet. Peiliin katsoessani näin mahamakkaroiden ja löllyvien reisien sijaan ihan nätin ihmisen. Söin terveellistä kotiruokaa, mutta välipalaksi herkuttelin hyvällä omalla tunnolla korvapuustin.
Ihana kuulla että myös näin! Hyvää maanantaita ja myös jatkuvaa viikkoa! :)
VastaaPoista:)
Poista