Laskiaispullia ilman syyllisyyttä, kiitos!

Ateriasuunnitelmassani lukee välipalan kohdalla isolla: "HERKKU". Kuten moni muu, minäkin olen ahdistunut korvapuusteista, suklaapatukoista ja kermajäätelöistä. Herkut olivat niitä ensimmäisiä asioita, jotka aikoinani jätin pois ja kielsin itseltäni alkaessani laihduttaa. Silloin, jostain kumman syystä, Makuunin ja Filmtownin irtokarkit jäivät ainoaksi "sallituksi herkuksi". Logiikkaa en edelleenkään osaa selittää, mutta irtokarkkeja olen pystynyt syömään koko sairaushistoriani ajan viikottain :D

Satunnaiset herkkuhetket kuuluvat normaaliin elämään eikä niissä ole mitään hävettävää tai kiellettyä, kuten olen itselleni vuosikaudet uskotellut. Siksi päätinkin (ravitsemusterapeutin avulla)  palauttaa herkut osaksi ruokavaliotani, välipalan kohdalle. Alussa jäätelön syöminen iltapäivällä sai aikaan järkyttävän ahdistuksen. Ravasin puoli tuntia pakastealtaan ympärillä arpoen mehujäiden ja jäätelötuuttien välillä, ystäväni katsoessa hämmentyneenä vierestä. Nyt, kuukausia myöhemmin, voin sanoa sinnikkään harjoittelun tuottaneen tulosta. Itse asiassa osaan jo kaivata "jotain pientä makeaa" välipala-aikaan :) 

Tänään välipalana toimi monen syömishäiriöisen painajainen, laskiaispulla. Olin syönyt laskiaispullaa viimeksi päiväosastolla vuosi sitten. Koska tapauksen muistot eivät vielä ole ehtineet kultaantua, pullan syöminen jännitti aika tavalla. Turhaan. Lämpimän teen kera kermavaahdolla ja hillolla täytetty pulla maistui taivaalliselta! Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan :)