Ekasta toimintaryhmätapaamisesta selvitty! Kuten eilen päätin, menin ryhmään positiivisella asenteella, olinhan itse ehdottanut osallistumista omahoitajalle. Päivä oli kaikin puolin otollinen ensimmäiselle tapaamiselle.
Herätessä pari päivää jatkunut turvotus oli poissa, ja oli ihanaa syödä aamiaista pitkästä aikaa nälkäisenä. Motivaatiota toipumiselle sain, kun aamulenkillä vastaan tuli noin kolmekymppinen, anorektisen laiha nainen lastenrattaiden kanssa. En missään tapauksessa haluaisi olla samassa tilanteessa kymmenen vuoden päästä. Ennen tapaamista kävin vielä koululla lounaalla, mitä en vuosi sitten olisi mistään hinnasta tehnyt, sillä ryhmässä oli tiedossa yhteinen välipala. Kaiken kaikkiaan tunsin oloni hyväksi: viihdyin kehossani, ruoka maistui hyvältä, en kaivannut laihuutta tai sairaita aikoja.
Vaikka meninkin ryhmään niin hyvillä mielin, jännitin aika tavalla. Onneksi pelko sairaan laihoista ryhmäläisistä oli turha: kaikki olivat ainakin silmämääräisesti normaalipainon rajan tuntumassa. Välipalaa en etukäteen ollut osannut jännittää, sillä olen sinnikkään harjoittelun myötä tottunut kaikenlaisiin herkkuihin korvapuusteista suklaapatukoihin. Jostain syystä jännitys ja ahdistus kuitenkin nousivat pintaan, kun käteeni työnnettiin tummasuklaa-kinuski Classic. Hetkessä taannuin takaisin sairaimpien aikojen toimintamalleihin. Litkin vettä, luin uudestaan ja uudestaan ravintosisältöä, heiluttelin jalkojani. Ehkä ahdistukseen vaikutti osastoajoilta tuttu ryhmähuoneena toimiva keittiö, ehkä muiden ryhmäläisten säikähtäneet ilmeet. Niin tai näin, jäätelö ei ollut mikään nautinto ja jälkikäteen ahdisti aika tavalla.
Ahdistus ja kompensaatioajatukset onneksi hiljenivät, kun avasin suuni ja kerroin anorektisista ajatuksista. Muut ryhmäläiset pystyivät samaistumaan tunteisiini. Yhdessä totesimme, että oli tällaisia herkkuja ennenkin syöty, eikä tähän mennessä ainakaan kuoltu :D Kotona hylkäsin houkutuksen syödä pelkkää puuroa päivälliseksi ja otin ihan alkuperäisen suunnitelman mukaan nakkikeittoa kahdella leivällä.
Ryhmä tapaa viikoittain, ja joka kerralle sovitaan henkilökohtainen tavoite. Oma tavoitteeni ensi kerralle on viikon ajan syödä joko lounaalla tai päivällisellä ainaisen keiton sijaan kiinteää ruokaa. Tavoite voisi myös edistää painonnostoprojektiani, sillä tänä aamuna punnituksessa olin taas lipsunut 49 alle. Oikeastaan voin melkein sanoa odottavani ensi viikon ryhmää :)
Onko toi joku sylin järjestämä ryhmä? Missä päin suomea muuten asut? :-)
VastaaPoistaRyhmä on hoitotahoni, syömishäiriöklinikan pitämä. Ja Etelä-Suomessa päin asustelen :)
PoistaToivottavasti ryhmä saa suhun oikein tsemppipuuskan aikaiseksi! :)
VastaaPoistaItse saatan osallistua kesällä myös toimintaryhmään, tosin siellä olisi sitten kaikenlaisista ongelmista toipuvia (koska täälläpäin ei ole varsinaista syömishäiriöklinikkaa). Jännittää silti, enkä tiedä otanko edes sitä paikkaa vastaan. Toisaalta osastolla mulle on ollut paljon hyötyä eri ryhmistä...
niin toivon ja uskon itsekin!
Poistajos olet kokenut toimintaryhmät aikaisemmin hyviksi, kannattaa paikka varmasti ottaa vastaan jos siihen on mahdollisuus. etenkin jos jännitys tai pelko on ainoa este :) jonkinlainen vertaistuki on kuitenkin toipumisen kannalta aika tärkeää, ainakin omasta mielestäni.
Kuulostaa tosi kivalta, toivottavasti tuosta on paljon apua! Voi että tahtoisin itsekin osallistua johonkin tuollaiseen. Täällä Kuopion alueella ei vain taida olla mitään ryhmiä - joskus oli kai sylin vertaistukiryhmä, mutta sekin lopetti, kun osallistujia ei riittänyt. Halukkaita varmaan olisi, mutta harvoilla riittää kuitenkaan uskallusta lähteä mukaan. Rohkea ja hieno päätös sinulta, että uskalsit!
VastaaPoistaainakin ekasta tapaamisesta jäi tosi hyvä fiilis :)
Poistaniin se taitaa valitettavasti olla, että pienemmillä paikoilla resurssit ei riitä tällaiseen toimintaan. toivottavasti asiaan tulee vielä muutos!
uskallusta osallistumiseen kyllä tarvitaan. onneksi kaikki ryhmäläiset ovat kuitenkin samassa tilanteessa ja muilta saa tukea tässäkin asiassa :)
Toivottavasti tuosta ryhmästä on sinulle apua! :) Voimia!
VastaaPoistaUskoisin että on! Kiitos paljon, sinne myös ja aurinkoista alkanutta viikkoa :)
Poista